torstai 23. syyskuuta 2010

Yhteistä hyvää..

Olen aina ollut vähän jokapaikan höylä. Aina säätämässä ja vääntämässä kaikennäköistä. Luonteelleni hyvin tyypillistä ja tunnistettava oire on myös jatkuva muuttaminen ja remontointi. Olen laittanut mieleisekseni jo 3 taloa ja muutaman rivarin ja kerrostaloasunnon ja työn tehtyäni muuttanut ja ottanut uuden projektin. Nyt olemme muuttaneet pari vuotta taaksepäin mieheni kotipaikalle, joka on vanha maalaistalo. Hohhoijaa, helpommin sanottu kuin tehty! Jos Luoja suo, niin siinä on ihana projekti loppuelämäksi!

Sama tyyli jatkuu työrintamalla ja ikäänkuin omassa ei olisi tarpeeksi tekemistä, sekaannun myös muiden asioihin. Olen päättänyt, että haluan Pielavedestä virkeän kyläkeskuksen. Että asukkaille ja muillekin paikkakunnille viestittyisi ilmapiiri, että täällä tapahtuu ja tänne kannattaa tulla/jäädä asioimaan. Meillähän on aivan loistavat palvelut pieneksi paikkakunnaksi ja tämä sana pitäisi saada juurtumaan ihmisten mieliin lapsesta asti. Pielavesi ON toiminnan ja hyvien palveluiden keskus! Ja vanha sananparsi tähän väliin: yhteistyössä on voimaa! Siinä aisiassa minä olen koittanut kiusata yrittäjäkolleegoitakin.
Olen yrittänyt kerätä (ja kerännyt) keskustan yrittäjiä saman katon alle "koulutusiltoihin", missä voitaisiin pohtia yhdessä Pielaveden toimintaa ja tulevaisuutta. Järjestänyt yhteisiä tapahtumia, mihin kaikki voivat osallistua vapaaehtoisesti yms., yms....
Vastaanotto vaan välillä on todella masentavaa. Ymmärrän täysin, että yrittäjillä on työtä ihan omasta takaa, mutta järjestämällä jotain uutta ja innostavaa, että saataisin ihmismassat liikkeelle, ei varmasti tee kellekään pahaa. Ja rahasta nämä minun organisoimat tapahtumat eivät varmasti jää kiinni. Kaikki on jääneet 0-100€ haarukkaan. No sitten on taas nämä toiset, joilta saa kiitoksen, että edes yrittää ja lähtevät mukaan joko teeman innostamana tai säälistä. Paineet on kovat aina onnistumisen edessä lähinnä muiden osallistujien puolesta. Itseni mielestä kaikkien ei aina tarvitse olla täydellisiä suorituksia lopputulosta myöten, vaan tärkeintä on, että on edes yrittänyt. En tiedä miten helpossa on raha muille yrittäjille, mutta minä jos jään paikalleen odottamaan, että asiakkaat vaan soljuvat liikkeeseen päivä toisensa jälkeen, niin saan ehkä odotella kyllästymiseen (ja konkurssiin) asti. Pittää olla sitä tekemisen meininkiä, että pysyy virkeänä ja ihmisten mielessä. Meidät pienet kun saattaa niin äkkiä unohtaa! Teen toki myös omia juttuja ZaZasissa, mutta välillä olisi niin mukava touhuta yhdessä ja saada näkyvyyttä Pielavedelle.

Nyt työn alla on Halloweenilta..saa nähdä mitä tuleman pitää. Innosta pinkeänä odotan marraskuuta :DDD