keskiviikko 5. tammikuuta 2011

Eteenpäin, sanoi mummo lumessa!

Sepä olisi taas vuosi vaihtunut..mihinköhän meni edellinen?! Melkoisen kiireen keskellä rämmitty viime vuosi tosiaan meni kuin elokuva pikakelauksella. Alkuvuotta varsinkin kun jälkeenpäin tarkastelee, niin ei haittaa kyllä yhtään, vaikka on mennytkin. Ja hups, lapset ovat päässeet kasvamaan yhtä nopeasti ohi silmien kuin muukin aika. Kropassa joskus tuntuu tämä ajan patina itselläänkin, selkä valittaa ja väsyttää entistä enemmän! Tämä kroppa vaatii ainakin 9h yöunet, että pysyy suht`järjissään. Aloin kyllä reagoida itsekin tuohon kropan valittamiseen niin, että meidän makuuhuoneen nurkkaa on komistanut vuodenvaihteesta lähtien kuntokeskus. Mies väitti sen jäävän huonekaluksi, jos vanhat merkit paikkansa pitää, mutta haluan väittää toista. Toivottavasti vielä kuukaudenkin jälkeen kiinnostaa repiä rautaa ja selkä natisisi vähemmän. Vieläkun saisi itsensä lenkille raittiiseen ulkoilmaan, niin hyvä. Se vaan tuntuu niin vastustamattoman vaikealta pitkien työpäivien jälkeen, varsinkin nyt kun on pilkkopimeää! Seli, seli...tältä se kuntosavotta aina kuulostaa!

Hieman koostetta jos ottaa viime vuodelta, niin vuoden innoittaja oli ja on hienosti onnistunut talvi ja lukuisat kiitokset valikoimasta ja palvelusta! Vuodenajanvaihtelut ovat juuri ne, mitkä pitää vaatebisneksen jaloillaan kausittain. Jos olisi vaan uskaltanut, niin toppaa ja villavaatetta olisi pitänyt olla paljon enemmän. Nyt sille on ollut kysyntää yli tarjonnan. Toissa talvi vaan teki ainakin minut niin varovaiseksi, ettei uskalla riskeerata ihan yltiömäisiin varastoihin, ettei käy taas köpelösti. Siitähän se minun alamäki silloin alkoi, kun sen vuoden kallis talvivarasto jäi käsiin. Eikä ole ihan pieniä investointeja, varsinkaan kun kaikki raha on kiinni varastossa. No tästä vahingosta viivastuneena pyrin olemaan fiksumpi jatkossa.
Vuoden lannistaja oli tilanne, jossa asiakas ei ollut tyytyväinen ostamaansa tuotteeseen. Reklamaatioitahan aina tulee ja aina on asiat saatu asiakasta miellyttävällä tavalla ratkaistua. Ne ovat ikäviä tilanteita, mutta valitettavasti niitäkin tulee, ihmisethän niitäkin (vaatteita) tekee. Ja jos tuotteessa on virhe, niin ei epäilystäkään, etteikö meiltä saisi täyttä kauppasummaa takaisin! Pienemmästäkin virheestä saa, olemme aina olleet hyvin joustavia näissä tilanteissa. Pääasia, että asiakkaalle jää hyvä mieli, vaikka on joutunut näkemään vaivaa palautuksessa. Mutta tämä tilanne oli toisenlainen. Asiakas halusi palauttaa käytetyn virheettömän tuotteen. Vastaus ei kieltämättä ollut käytetystä tuotteesta, että tottakai, ota uusi tilalle, jos ensimmäinen ei miellyttänytkään. Selvitin asiakkaalle, että hän on tehnyt ostopäätöksen haalaria sovittaessa ja maksaessa ja jos olisi tullut katumapäälle kotona uudestaan kokeillessa, niin tottakai olisimme vaihtaneet. Mutta haalari oli ollut ulkokäytössä useamman kerran ja katumapäälle tultiin vasta sitten. Sain puhelun tätä asiaa liittyen myös ensimmäistä kertaa elämässäni kuluttajavirastosta Asiallisesti mielestäni tilanteen hoisin, mutta asiakas viestitti myöhemmin, että meillä ei täällä sanaa asiakaspalvelu tunneta lainkaan. Höh, tämä on oikeasti painanut mieltä siitä lähtien. Meidän valttikortti on asiakaspalvelu ja siitä on aina ehdottomasti pidetty kiinni ja nyt tuli toisenlaista palautetta vastaan. Ei kai auta kun ottaa palaute vastaan ja oppia siitä. Asiakas ei ollut tyytyväinen tarjoukseeni hyvityksestä, eikä asiakaspalvelusta. Hyvitin haalarin kaikesta huolimatta, vaikka en olisi siihen velvollinen ollutkaan, joskus vaan on kaikkien kannalta näin parempi. Meitä ihmisiä on niin moneksi (onneksi) ja se tekeekin jokapäiväisestä asiakaspalvelusta haastavan. Pyrimme parantamaan kaikkia osa-alueitamme kuluvan vuoden aikana. Siinä yksi lupaukseni. Asiakaspalvelua, valikoimaa, ja ehkä luvassa on jotain yllättävääkin :)

Nyt menneenä syksynähän ZaZasilla tuli 5 vuotta täyteen. Sanovat tätä aikaa Kuolemanlaaksoksi, yrityksen kriittisemmäksi ajaksi. Jotenkin vaan minulla on pieni aavistus siitä, että tämä viisi vuotta ei ihan tässä minun tapauksessani riitä. Mutta viidessä vuodessa on kyllä ehtinyt tapahtua niin hirveästi, että ei ehkä monen yrityksen koko elinkaaressa tule tapahtumaan! Mutta mottoni onkin ollut, että mikä ei tapa, vahvistaa...ja asioilla on tapana järjestyä..näillä mennään! Erittäin antoisat ja vauhdikkaat, joskin myös aika raskaat viisi vuotta takanapäin ja uskallan väittää, että suunta on vain ylöspäin.

Olen saanut yllättävän monta puhelua ja sähköpostiyhteydenottoa lastenvaateyrittäjiksi aikovilta tai jo aloittaneilta. Tituleeraavat vanhaksi konkariksi :) Kyllä minua on hymyilyttänyt moinen nimike, itse kun tunnen olevani vasta aloittelijan saappaissa tässä vaativassa yritysmaailmassa. Jos vielä toiset viisi vuotta selviän ja olen voitonpuolella, niin sitten ehkä voin ottaa tuon vanhan konkarin kaikessa merkityksessään vastaan. Terveisiä vaan teille yhteyttä ottaneille, olette olleet mielessäni ja toivon teille kaikkea hyvää. Yhteen teistä en ole selvinnyt vielä vastaamaan, sen verran kiirettä on tämä aika. Mutta, jos haluat nopeita vastauksia, niin soita!

Uuden vuoden lupaukseni on, että tästä vuodesta tulee entistä parempi. Tavoitteeni edelliselle vuodelle oli saada ostovelat nollille vuodenvaihteeseen mennessä, mutta en onnistunut siinä! Nyt siis vielä tiukempi vaihde (jos se vain on mahdollista) päälle, ja sen on toteuduttava tänä vuonna! Olen luottavaisin mielin katse tulevassa. Asioilla kun on tapana järjestyä :)